sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Kestävän kehityksen sertifikaatti

Ammattiopisto Tavastia hakee tänä keväänä Oppilaitoksen kestävän kehityksen serfikaattia koko oppilaitoksen osalta (nuoret ja aikuiset).
Okka-säätiö on serfioinnin ylläpitäjä. Tästä pääset Okka-säätiön sivuille. (Opetus-, kasvatus ja koulutusalojen säätiö.) Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifointiin liittyvä ohjeistus ja materiaali löytyy täältä.

Ammattiopisto Tavastiassa alustava kartoitus sertifikaattia silmällä pitäen on käynnistynyt jo vuonna 2012. Jokaisesta nuorten perustutkinnosta on tehty opetuksen kestävän kehityksen itsearviointi vaiheittain vuosien 2012-2015 aikana. Oppilaitoksen ympäristöryhmä on ollut itsearviointien alulle panija ja huolehtinut ohjauksesta.

Tällä hetkellä kaikissa tutkinnoissa kestävän kehityksen itsearvioinnit päivitetään ja siirretään web-versioon. Nuorten ja aikuisten opiskelu on suurelta osin integroitu toisiinsa, joten sertifikaattia on järkevää hakea myös aikuiskoulutuksen osalta. Aikuiskoulutus itsearvoidaan koulutusaloittain.

Mitä kestävä kehitys on? Ykkösvastaus kaikilta on "lajittelua".  No sitäkin, mutta paljon paljon muuta.
Kestävä kehitys on oikeastaan kaikkea mahdollista.
1. Ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen
  • kuuluvat mm. vastuulliset hankinnat, kestävä kulutus, tuotteen elinkaari, jätteen synnyn ehkäisy, lajittelu ja kierrätys, uudelleenkäyttö, paperin säästäminen,  energian- ja veden säästäminen,  kuljetukset ja liikkuminen, ympäristön siisteys ja järjestys sisällä ja ulkona, ruokaan (mm. lähiruoka), ravintoon ja terveyteen (mm. tupakointi ja päihteet) ja ympäristön terveellisyyteen (mm. valaistus, lämpötila, sisäilman laatu, melu) liittyvät asiat

 2. Sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen
  •  kuuluvat mm. turvallisuus, henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi (mm. varhainen puuttuminen, tilojen viihtyisyys, tukiverkosto), kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy (mm. erilaisuuden hyväksyminen, kiusaamistilanteiden käsittely) opiskelijahuolto ja tukitoimet (mm. erityisopetus, kodin ja oppilaitoksen yhteistyö), kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet (mm. paikalliset historialliset kohteet, perinteiset työmenetelmät ja -välineet, oppilaitoksen historia), monikulttuurisuus ja kansainvälisyys (mm. suvaitsevaisuus, tasa-arvoisuus, kv-toiminta)
Kotona

Kaukana

Kestävän kehityksen itsearvioinnit tehdään seuraavasti:
1. Kestävän kehityksen asioiden johtaminen

2. Kestävän kehityksen teemat (5)

Meidän valitsemamme teemat ovat nämä:
Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys
Energia ja vesi
Koulurakennuksen ja pihaympäristön hoito ja ylläpito
Turvallisuus oppilaitoksessa (myös ekologinen kestävyys: kemikaalien ympäristöturvallisuus)
Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy


3. Nuorten ammatillinen peruskoulutus  (21 tutkintoa)
4. Ammatillinen aikuiskoulutus (6 koulutusalaa)

 Tässä oli esimakua ja tästä jatketaan seuraavassa postauksessa.

Postaus 11/100


Lähellä tuotettua

lauantai 18. maaliskuuta 2017

Suomi100 -roskakävely

Suomi100 -teemavuoden ohjelmassa on mm. Roska päivässä -liikkeen ideoima Suomi100 -roskakävely.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kannustaa meitä kaikkia lähtemään kävelylle.
Keskisuomalainen uutisoi asiasta näin.

Täällä vielä lisää roskakävelystä.
Roskakävelylle voi siis lähteä yksin tai yhdessä. On myös mahdollisuus itse järjestää näitä Suomi100 -roskakävelyjä. Kerää porukka ja siivoa kotisi ympäristö. Totuus on, että roskainen ympäristö houkuttelee lisää roskia.
Itse olen roskakävelyllä lähes joka kerta kun lähden koirien kanssa ulkoilemaan. Poimin kuitenkin vain ns. "puhtaita" roskia, jotka voin käsissäni kantaa läheiseen roska-astiaan. Tänään valitsin eri reitin ja tien varrella törmäsin näihin näkymiin.
 Kengät sävysävyyn luonnon kanssa. Skyrkin on maistunut.
Suomi100 -roskakävelyyn sopii viinapullot, joissa on Suomen lippu, vai sopiiko? Yllättäen niitä oli kolme samalla alueella.

En poiminut näitä roskia, koska ne olivat ojan tuolla puolen eikä minulla ollut pussia mukana.
Kun vippaa roskapussin luontoon, niin hetken päästä se on revitty lintujen toimesta palasiksi ja kaikki sisältö on levällään pitkin maastoa. Tässä hyvä esimerkki.
Tämä "roska" on kaiketi jonkun omistuksessa. Toivottavasti kukaan ei majaile siinä, nimittäin sananmukaisesti katto voi pudota niskaan. Ehkä tälle pitäisi tehdä jotain?

Sattuma kuljettaa ja niin palasi kadonnut tumppuni (lapaseni) takaisin parinsa luokse. Hukkasin sen muutama kuukausi sitten lenkillä. Se on pudonnut taskusta, kun olen ottanut sieltä koirankakkapussia. Olen kuitenkin elänyt toivossa, että se löytyy ja tänään oli se päivä. Tulipa hyvä mieli, kun tunnistin sen. Nyt jäätynyt möhkäle on jo sulanut ja odottaa pesukoneeseen pääsyä.
Kahtoilammen pysäköintipaikalla on näin iloisen värinen roska-astia. Se on tällä hetkellä aivan täysi ja laitoinkin siitä tietoa Hämeenlinnan kaupungille. Talviaikaan tyhjennyksiä tehdään varmasti vähemmän, mutta jos roskis on täysi, niin seuraavat roskat ovat sitten maassa tai metsässä. Tämä roskismalli on myös hankala siinä mielessä, että linnut mielellään tutkivat roskat ja repivät ne ulos ison aukon kautta.

Roskakävelemisiin!
Postaus 10/100. Jäljellä siis 90 postausta tälle Suomi100 -vuodelle.

Etiopiassa jätevyöry

Kuva YLE

Etiopia on väkiluvultaan toiseksi suurin Afrikan itsenäinen valtio.
Etiopian pinta-ala on 1 104 300 km2 ja väkiluku 98 942 102. Jokaista neliökilometriä kohden on keskimäärin 90 asukasta. Vastaava luku Suomessa on  14 asukasta/km2. Pääkaupunkiin Addis Abebaan on muodostunut nopean väestokasvun ansiosta paljon slummialueita.

Lue lisää Etiopiasta Globalis-sivustolta.
Globalis-sivustolta löytyy päivitettyä tietoa eri maista ja sieltä pääsee vertaamaan eri maiden ekologista jalanjälkeä. Tässä on suora linkki indikaattoriin.
Tämä seuraava kappale on lainattu sivustolta.
"Globalis on interaktiivinen maailman atlas, jossa käyttäjä voi itse luoda omia karttojaan ja tilastokuvaajiaan. Globalis havainnollistaa kuvien avulla maailmassa vallitsevia erilaisuuksia ja yhtäläisyyksiä ja tuottaa samalla tietoa siitä, millä tavalla ihmisen teot vaikuttavat planeettamme tilaan."

12.3.2017 Etiopian pääkaupungin kaatopaikalla tapahtui jätevyöry, jossa kuoli suuri määrä ihmisiä.
Hämeen Sanomissa oli tämä ilmoitus.
Ylen uutisiin pääset tästä.

Helsingin Sanomissa oli tarkempaa tietoa. 
Lehdessä on päivitetty mm. menehtyneiden määrää sen jälkeen kun on saatu tarkempaa tietoa.

Kuva Helsingin Sanomat (REUTERS TV)
Järkyttävä uutinen, joka pysäytti ainakin minut. Maailma on pieni, kun mietitään nykyisiä tietoliikenneyhteyksiä, mutta toisaalta maailma on tosi iso ja sen eri maanosat niin erilaisia, että emme tiedä toistemme oloista oikeastaan mitään. Tähän surulliseen kuvaan päättyy tämä postaus.

9/100

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Kiertotaloutta sanoin ja kuvin

Kiertotalous tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että tuotannossa ja kulutuksessa syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Jätteen synnyn ehkäisy on ykkösasia. Toisena tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman suuri osa syntyneestä jätteestä raaka-aineena ja energiaksi.

Kannattaa kiinnittää huomioita siihen mitä ostaa. Turhan ruoan/tavaran ostaminen on kallista.




Katso myös seuraavat linkit:

Kiertotalous animaationa

Kohti kiertotaloutta, Ekokem

Juomapakkausten palauttamisella on merkitystä. Katso Suomen Palautuspakkauksen ja professori Esko Valtaojan video.


Lassila & Tikanojan video.


Ravinteiden kierto ja kiertotalous



Otetaan opiksemme ja aloitetaan pienin askelin kohti kestävämpää elämäntapaa.

Postaus 8/100

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Valkoinen puhdas kaunis Suomi


Olin talvilomalla ensimmäistä kertaa Pohjoisessa hiihtämässä. Orastava "lappihulluus" sai lisäpotkua tästä reissusta. Kesäisin olen ollut patikoimassa tuntureissa ja sieltä tuo hulluus on alkanut.
Täällä etelässä ei ole tänä vuonna ollut kunnon talvea, joten pohjoisen lumen määrä yllätti tosi positiivisesti. Maisemat olivat upeita kuten alla olevasta kuvasta näkyy.
Puilla oli aikamoiset taakat.
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
Etelän loskakelien jälkeen tuntui uskomattomalta, että lumi oli kaikkialla näin valkoista.
Meni minne tahansa, niin näkymä oli aina puhtaan valkoinen.
Ladut veivät äänettömään metsään. Moottorikelkkasafarit eivät häirinneet hiihtäjiä mitenkään.
Mieli lepää jo pelkästään näitä kuvia katsomalla.
 Lumen keskellä omassa rauhassa.
Laskettelijoilla oli hyvät rinteet ja maisemat.
Olin onnellinen, kun vastaani ei tullut roskia. Ajattelin, että ihmiset osaavat arvostaa kaunista maisemaa. Todellisuus on kuitenkin se, että luultavasti lumi oli peittänyt roskia, koska en koskaan ole nähnyt kokonaan roskatonta paikkaa. Kesäisin tunturistakin löytyy aina jotain.

Otin kuvan ainoasta tupakan tumpista, jonka näin. Jokainen näkee, että puhtauden lumous särkyy heti.
Otin myös kuvan laskettelukahvion roskiksesta. Pyörtyminen oli lähellä, kun näin, mitä se sisälsi. Pantillisia juomapulloja! Kysyin kahvilan tytöltä, ottavatko he pullot roskiksesta talteen. Epävarma vastaus oli, että kyllä. Olisi varmaan aiheellista miettiä palautuspiste uusiksi. Ihmiset tarvitsevat ohjausta näissä asioissa.
Kaikenlaisia epäkohtia tulee vastaan milloin mistäkin, varsinkin kun silmät ovat tottuneet skannaamaan aktiivisesti roskia. Lomatunnelmaa ei kuitenkaan näillä näkymillä pilattu.

Hiihtoladuilla sai mukavasti punaa poskiinsa ja hikeä pintaan. Energiaa tuli sekä käytettyä että ladattua.
Taas jaksaa....
Postaus 7/100