Vierailu Ekokemille

Ekokem on pohjoismainen kiertotalousyhtiö, jonka toimipaikat sijaitsevat Suomessa, Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Suomen pääasiallisin toimipaikka sijaitsee Riihimäellä, jossa vierailimme. Meitä oli vähän toistakymmentä Tavastialaista eri aloilta, aloite vierailuun tuli työsuojelutoimikunnasta.

Saimme ensin sisätiloissa tietoa alueen historiasta ja nykyisestä toiminnasta. Sen jälkeen meitä kierrätettiin eri laitoksissa. Kuvaus oli kielletty, joten ainoa kuva vierailusta on tuo ensimmäinen, joka on otettu luvalla PowerPoint -esityksestä.

Ekokemin nettisivuille pääset tästä.

Lyhyesti historiaa Suomen toimipaikasta:
Suomen Ekokem on perustettu vuonna 1979 nimellä Oy Suomen Ongelmajäte. Jätehuoltolaki, jossa määriteltiin, mikä on ongelmajätettä ja miten sen kanssa piti toimia, tuli voimaan samana vuonna.
Riihimäellä alkoi varsinainen jätteiden käsittely vuonna 1984. Siinä vaiheessa alueella oli korkealämpöuuni, fysikaalis-kemiallinen laitos ja vaarallisen jätteen kaatopaikka. Samana vuonna laitos alkoi toimittaa kaukolämpöä Riihimäelle. Nimeksi vaihdettiin vuotta myöhemmin (1985) Ekokem Py Ab

Yritys on toiminut hallitusti alusta alkaen, josta on todisteena erilaiset sertifikaatit.
"1994 Ekokem sai ensimmäisenä yrityksenä maailmassa samanaikaisesti ISO 9001 ja BS 7750 laatu- ja ympäristöstandardien mukaiset sertifikaatit. Myöhemmin toimintojärjestelmä on sertifioitu ISO 9001, ISO 14001, OHSAS 18001 -standardien mukaisesti. Pilaantuneiden maiden ja vesien käsittely aloitettiin vuonna 1995."

Vuodesta 2007 laitoksella on hyödynnetty lähikaupunkien kotitalousjätteet arinapolttolaitoksessa, jossa niistä on tuotettu kaukolämpöä ja sähköä.
Ekokem laajeni ja vahvisti asemaansa ostamalla muita yhtiöitä Suomesta ja muista pohjoismaista. Kesäkuussa 2016 Riihimäellä avattiin ainutlaatuinen jalostamokokonaisuus eli kiertotalouskylä. Kylässä erotellaan yhdyskuntajätteestä raaka-aineita kierrätykseen ja uusiokäyttöön. Eroteltu muovi muun muassa otetaan uusiokäyttöön kierrätysmuovin lisäksi.
Elokuussa  2016 suomalainen energiayhtiö Fortum osti Ekokemin.

Tällä hetkellä Ekokemin tuottamalla kaukolämmöllä lämmitetään koko Riihimäki ja  Hyvinkäästä noin kolmasosa.

Kiertotalouskylästä on video, jonka voit katsoa tästä.

Ekokemin sivuilla löytyy myös EkoJournal, jonne on koottu monipuolisesti ympäristöalan tiedotteita, joita voi lukea ja kommentoida. Sivulta voi myös tilata uutiskirjeen. Käy tutustumassa.

Minulle jäi vierailusta myönteinen kuva. Yhdyskuntajätteestäkin (muovipussiroskista) poistetaan rauta yms. metallit, biojäte ja myös 2D ja 3D muovit. Se muovi, mikä ei kelpaa kierrätykseen poltetaan. Kaikki on lähes automatisoitu. Koneiden, ratojen yms. valvonta tapahtuu lämpimissä tiloissa. Ihmisiä emme nähneet kuin näissä "valvomoissa".
Laitos on turvallinen sekä työntekijöille että ympäristölle. Sillä on muun muassa oma vedenpuhdistamo, jossa puhdistetaan tuotannosta tullut vesi ja vasta sen jälkeen se päästetään kunnalliseen vedenpuhdistamoon.

VÄHENNÄ

UUDELLEENKÄYTÄ 

KIERRÄTÄ 

HYÖDYNNÄ

LOPPUSIJOITA

Vesi

Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy (HS-Vesi) on Hämeenlinnan, Hattulan ja Akaan omistama vesihuotoyhtiö, joka huolehtii veden hankinnasta ja jakelusta sekä jätevesien poisjohtamisesta ja puhdistamisesta. Lue yhtiöstä lisää täältä.

15.11.16 heiltä on tullut tiedote (yksityistalouteen) veden hinnoittelusta ensi vuoden alusta.

Veden hinta 1.1.17 alkaen:

Veden käyttömaksu            1,12 €/m³ (1,39 €/m³, sis ALV)

Jäteveden käyttömaksu      1,87 €/m³ (2,32 €/m³, sis ALV)

Kokonaishinta on               2,99  €/m³ (3,71 €/m³, sis ALV)

Perusmaksut säilyvät ennallaan.  

1 m³ on 1000 litraa eli veden litrahinta on 3 snt/litra ja veroineen 3,7 snt/litra.

Suomalaiset käyttävät 90 - 270 litraa vettä vuorokaudessa, keskimäärin jokainen käyttää sitä noin 155 litraa/vrk. Tämä määrä maksaa uusilla hinnoilla 5,74 €/vrk. Veden lämmittämisen kustannukset tulevat tietuysti tähän lisäksi.
Vettä kannattaa säästää, esimerkiksi sulkemalla suihku siksi aikaa kun saippuoi ja pesee. Minuutissa saattaa hulahtaa viemäriin 10 litraa käyttämätöntä vettä - se on jo tuhlausta!
Motivan sivuilta saat tarkempaa tietoa siitä, miten veden kulutus jakautuu.

HS-Vesi julkaisee Vesimittari -asiakaslehteä, joka jaetaan jokaiseen talouteen. Viimeisimmässä lehdessä oli alla oleva taulukko, johon on listattu eri kuntien käyttöveden ominaisuuksia. Suomessa vesi on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta pehmeää.
Wikipedian mukaan "Veden kovuuden yksikkönä käytetään usein saksalaisia kovuusasteita (°dH), jossa 1 aste vastaa 10 mg/l CaO:ta. SI-järjestelmän mukainen yksikkö on mmol/l. 1°dH = 0,178 mmol/l."

Suomalaiset eivät juo pelkästään vesijohtovettä, vaan myös noin sata miljoonaa litraa pullovettä vuodessa. Tullitilaston (2011) mukaan yli neljännes eli 26 miljoonaa litraa pullovedestä tuotiin  ulkomailta. Samaan aikaan Suomesta vietiin vain 3 miljoonaa litraa vettä ulkomaille.

Maksoin tästä vesipullosta (1,5 l)  0,65 € + pantti 0,40 €. Kotimaisen lähdeveden hinta pullotettuna on 0,43 €/litra eli noin 39 senttiä enemmän kuin vesijohtovesi.
Ehkä tätä pitäisi pysähtyä miettimään silloin tällöin.

HS-Veden nettisivuilla on paljon hyvää tietoa vedestä. Siellä on muun muassa monia videoita. Joulun aikaan ajankohtaiseksi tulee esimerkiksi kinkkurasvan hävittäminen. Älä vaan kaada sitä viemäriin, vaan katso kokkausrasvoista tehty video.

Muistathan myös, että kemikaalit eivät kuulu viemäriin!

Suomessa on paljon uimakelpoisia järviä ja hyvä pohjavesi. Pidetään niistä huolta!

Energiansäästöviikon tapahtumia

Energiansäästöviikkoa vietettiin viikolla 41. Tuntuu, että siitä on jo tosi pitkä aika. Syyslomaviikko katkaisi aherruksen mukavasti. Kolmas loman jälkeinen viikko lähtee käyntiin maanantaina 7.11.
Lokakuu oli lämmin ja kuvan mukaisesti värikäs! 

Keräsin tähän energiansäästöviikon kootut kuulumiset:
Viikon tavoitteena oli nostaa esiin energiansäästöön liittyviä asioita ja keskustella niistä opiskelijoiden, työkavereiden kanssa ja miksei kotonakin.

Kestävä kehitys on integroitu tutkinnon osiin siten, että sitä ei välttämättä edes huomaa. Sen vuoksi on hyvä, että siitä keskustellaan oikeilla nimillä myös opiskelijoiden kanssa. 

Tällä kertaa laitoin viestiä koko Koulutuskuntayhtymän henkilöstölle. Kukaan ei valittanut, kaksi taisi kiittää.

A-rakennuksen aulassa ja sen viereisessä tilassa oli tiistaista torstaihin KIERRÄTYSTORI.

Kirjoja ja lehtiä sai tuoda ja viedä.  

 Samoin vaatteita, kenkiä, asusteita, leluja tms.

 Opiskelijat ideoivat vaatteista erilaisia kokonaisuuksia ja nimesivät ne.

Torstaina Energiaperhe Yrjölästä Erkki oli kertomassa itse kilpailusta ja yleensäkin energian säästämisestä.

 Yleisöä olisi saanut olla enemmän.

Normaaliin tapaan käytin hyväkseni valmista materiaalia, tässä asiaan liittyviä linkkejä, käy tutustumassa nyt tai myöhemmin.


Hiilikädenjälki

Energianeuvontaa saa täältä

Eväät huomiselle

Tietoisku kestävästä kehityksestä

Mistä sähkö tulee?

 
Pidä veden kulutus kurissa

 Mieti miten kuljet

Joutsenmerkki

Motivan kirjasto

Energiaperhe Yrjölä

Hirsimäen päiväkodin lapset ovat piirtäneet veden ja sähkön säästöön liittyviä kuvia. Tämä kuva jäi mieleeni erityisesti. Sähkön säästö on iloinen asia!

 Perjantaina katsoimme elokuvan Metsän tarina.

Metsän tarina traileri

Ensi vuonna taas näissä merkeissä viikolla 41.

Energiansäästöön kiinnitetään huomiota viikolla 41

Viikolla 41 vietetään valtakunnallista energiansäästöviikkoa ja eletään muutenkin säästeliäästi. Tälläisella ohjelmalla mennään.

Olen saanut jo yhden sähköpostin, jossa kerrotaan miten kestävä kehitys huomioidaan opetuksessa. No se on enemmän kuin ei mitään. Pitää (yrittää) olla tyytyväinen.

Kierrätystori aukesi tiistaina ja se sai suuren suosion heti. Kirjoja, lehtiä tai sarjakuvia voi tuoda ja ottaa mukaansa, jos löytyy sopivaa luettavaa.

 Vaatteita, kenkiä ja kaikkea muuta on tuotu kierrätykseen ihan mukavasti.

 Kuten myös leluja, jotka nopeasti löytävät uuden kodin.

 Nämäkin kengät olivat tarjolla vain hetken.

Maanantaina opiskelijaravintolassa punnittiin lautasjätettä. Melkoinen määrä ruokaa palautettiin. Lapussa lukee, että se meni roskiin., mutta ei sentään. Onneksi se menee biojätteeseen ja sitä kautta Hämeenlinnan St1 Biofuels Oy:n tehtaalle etanolin valmistukseen.

Lokakuun tuulet ja yöpakkaset ovat pudottaneet jo suurimman osan lehdistä. Tässä niitä on yksi lavallinen.

Tiistaina oli Ammattiopistossa kotiväenilta. Elintarvikealan opiskelijat hemmottelivat vanhempia tekemillään konvehdeilla.

Makeita ajatuksia!

Tekstiilit uusiks Kierrätystapahtuma

Ammattiopisto Tavastiassa vietettiin lauantaina 17.9.16 Tekstiilit uusiks Kierrätystapahtumaa. Tapahtuman järjestivät Vanajaveden Opisto, Ammattiopisto Tavastia, Valkeakoski-opisto ja Wahren-opisto Forssasta.

Kierrätystapahtumassa oli erilaisia työpajoja, mm. lapsille oma maksuton käsityöpaja. Ulkona sekä sisällä oli kirpputorimyyjiä, joilla oli kaikenlaista vaatteisiin ja kädentaitoihin liittyvää myytävää.

Vaatetussuunnittelija Aija Rouhiainen piti lähes täydelle salille luennon Vanhat vaatteet uusiksi.

Diaesityksessä näimme vaatteet ennen kuin niihin oli tehty muutoksia ja sen jälkeen näimme uudistetun vaatteen livenä. Aija kertoi ostavansa vaatteensa pääasiassa kirpputoreilta ja maksavansa niistä korkeintaan 10 euroa.

 Aula oli somistettu aiheeseen.

Aulan vieressä oli vaihtotori, jonne sai tuoda vaatteita ja tekstiilejä ja samoilla askelilla viedä itselle sopivia tuotteita mennessään.

Liikuntasalissa oli esillä upea tilataideteos Viilinki. Siinä on kuvattu meri, myrsky, aurinko ja metsä.

 Mallinuket rokkasivat salin nurkassa.

 Aulassa oli esillä erilaisin tekniikoin tehtyjä käsitöitä.

Asiakkaita ja järjestäjiä hemmoteltiin kierrätyskahvilalla, jossa oli mahdollisuus nauttia kahvin/teen kanssa suolaisia tai makeita opiskelijoiden tekemiä tuotteita.

Ensi vuonna tapaamme näissä merkeissä lauantaina 9.9.2017.

Hävikkiviikko

Hävikkiviikko oli viikko 35 eli pari viikkoa sitten. Hävikkiviikko on Kuluttajaliiton järjestämä viikko, jolloin kiinnitetään huomiota ruokahävikkiin ja kannustetaan kaikkia ruokaketjun osia vähentämään ruokahävikkiä. Yksi merkittävä tavoite on myös ruoan arvostuksen lisääminen.

Ammattiopisto Tavastiassa hävikkiviikolla punnittiin opiskelijaravintolan ruokailijoiden lautastähde eli se ruoka, joka oli jäänyt lautaselta syömättä. Punnitus tehtiin Hattelmalantien ja Jaakonkadun opiskelijaravintoloissa. Kuvat on otettu ainoastaan Hattelmalantieltä.

Hattelmalantien opiskelijaravintola on viihtyisä ja edelleen moderni vaikka rakennus on rakennettu 1989. Viihtyisyyttä vähentää jonkun verran se, että kaikki äänet korostuvat kovilla pinnoilla. Kun sali on täynnä ruokailijoita, on myös meteli melkoinen.

Ruokailijat ottavat ensin ruokailussa tarvittavat astiat ja välineet, jonka jälkeen jono jakautuu kahtia ja lautaselle otetaan salaatit ja lämmin ruoka. Juomat ovat viimeisenä. Jokainen ottaa ruokaa lautaselleen sen verran kuin on ajatellut jaksavansa syödä.

Ruokailun jälkeen astiat palautetaan palautuslinjaan, josta korit menevät suoraan tunnelikoneeseen. 

Hävikkiviikolla lautastähde laitettiin  astiaan, joka oli kuvassa näkyvän vaa án päällä. Ruokailija näki heti, kuinka paljon hänen kaapimansa ruoantähde lisäsi painoa.

Lautastähdettä kertyi näin:
                                Hattelmalantie 8                                 Jaakonkatu 28
29.8. ma       29 kg/ á 40 g   = 145 €/ á 20 snt        6,5 kg/ á 27 g  = 32,50 €/ á 14 snt
30.8. ti          20 kg/ á 33 g   = 100€/ á 16 snt         6,5 kg/ á 27 g  = 32,50 €/ á 14 snt
31.8. ke         22 kg/ á 32 g   = 110 €/ á 16 snt        2,5 kg/ á 10 g = 12,50 €/ á 5 snt
1.9. to            19 kg/ á 27 g   =  95 €/ á 14 snt           3 kg/ á 12 g  = 15,00 €/ á 6 snt
2.9. pe            9 kg/ á 24 g   =  45 €/ á 12 snt            2 kg/ á 10 g  = 10,00 €/ á 5 snt

YHTEENSÄ                99 kg   = 495 €                                   20,5 kg  = 102,50 € 

Keskimäärin Hattelmalantien opiskelijaravintolassa lautastähdettä kertyy tämän kokeilun perusteella 3 700 kg lukuvuodessa, tähteen rahallinen arvo on noin 18 500 €. Vastaavat luvut Jaakonkadulla ovat 767 kg ja 3 831 €.
On siis tärkeää, että jokainen ottaa lautaselleen ruokaa vain sen verran kuin jaksaa syödä. Jos ruoka maistuu, niin "santsia" on lupa hakea. Tiedot antoivat Terhi Koivisto ja Tiia Eklund.

Kun vertailee eri viikonpäivien tähdemääriä, niin molemmissa paikoissa tähteen määrä vähenee/lautanen perjantaita kohden. Konkreettisella asennekasvatuksella saa näköjään hyvää aikaiseksi.

Tässä vanhemmassa kuvassa opiskelijaravintola odottaa tilausasiakkaita. Huomaatko mitään eroa?

Ja vielä:
Osaaathan lajittelun, kun palautat astiat:
Hämeenlinnassa biojätteeseen menee vain ruoantähteet. Servetit kuuluvat kuivajätteeseen. :) 

Puunhalausviikko

Vihervuosi on ympäristöministeriön nimeämä teemavuosi, jota vietetään viidettä kertaa Suomessa, nyt nimellä Vihervuosi 2016. Tämän vuoden slogan on "Minun maisemani - maalla ja kaupungissa".
Lisätietoa teemavuodesta löydät tästä Vihervuosi 2016.

Vihervuoden 2016 yksi teema on puunhalausviikko, joka herättelee ihmisiä arvostamaan ympäristöä. Puunhalausviikkoa vietetään viikolla 34 eli nyt.

Teemaviikon lauantaina (27.8.16) vietetään Suomen luonnon päivää . Sitä juhlitaan erilaisin tapahtumin.  Lue lisää täältä.

Takaisin puihin, jotka tarvitsevat halausta tai joiden halaamista sinä tarvitset.

Puita on monenlaisia. Nuoria ja vanhoja. Hyväkuntoisia ja huonokuntoisia. Aivan kuin meitä ihmisiä.
Puunhalausviikosta tarkemmin netissä.

Puu antaa suojaa ja turvaa, ei kuitenkaan ukkosella.
Käy tutustumassa täällä, miten vihreä ympäristö vaikuttaa sinuun, minuun, meihin ja teihin.

Puun pinta voi olla sileä tai sitten ei.

Puu voi olla myös "amputoitu". Jäljellä vain tynkä ja juuret.

Sillä voi olla elämänkokemusta enemmän tai vähemmän.

Se voi kasvaa yksin, kaksin tai ryhmässä.

Se voi myös olla pyöreähkö.

Salaperäinen

Tai suoraan suomalaisesta elokuvasta.


Mieti, miten kohtelet ympäristöä, sillä jos kohtelet sitä huonosti

 se voi kääntää sinulle selkänsä.

Sen sijaan sen huomioiminen saa hymyilevät katseet kääntymään sinuun.

Luontoa voi kuunnella, katsella, tunnustella, haistella ja maistella.

Ota haaste vastaan ja etsi itsellesi sopiva puu ja anna sille halaus. Voit ottaa halauksesta kuvan ja laittaa sille sosiaalisessa mediassa tunnisteen #puunhalausviikko.

Älä  mieti vaan päästä itsesi irti! Vapaudu tuntemaan luonto!